Turvallisuuden ja työmenetelmien kehittäminen

Teen tilauksesta selvityksiä ja tuotan tietoa eri organisaatioille. Suosin muun muassa benchmarkingia riittävän tilannekuvan muodostamisessa ennen käytännön sovellusten kehittämistä. Käytän tiedon tuottamisessa käsiteltävään aiheeseen parhaiten soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Olen erityisen kiinnostunut turvallisuuskriittisten organisaatioiden toiminnan kehittämisestä. Jos organisaationne tarvitsee luotettavan yhteistyökumppanin, ole yhteydessä!

Nopeiden hytillisten pelastusveneiden ohjaamotyöskentely, Suomen Meripelastusseura

Nopeiden pelastus- ja partioveneiden miehistöt ovat suuren haasteen edessä. Merenkulun organisaatioiden toimintakulttuuri, työmenetelmät ja laite-ergonomia eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin alusten suorituskyky. Inhimillisten voimavarojen, teknisten resurssien ja tiedon optimaalinen hyödyntäminen vaatii uutta tietoa, paljon kokemusta ja jatkuvan halun kehittää työtapoja.

 

Merenkulku nojaa vahvasti perinteisiin ja työskentelykulttuurin muuttaminen vaatii paljon työtä. Kulttuuri kehittyy kuitenkin askel kerrallaan muuttamalla konkreettisia työtapoja tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi. Johdin vuosina 2008–2013 Suomen Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyprojektia, jonka tarkoituksena oli luoda työmenetelmä nopeisiin hytillisiin pelastusveneisiin. Kehitystyön apuna käytettiin useiden keskeisten merenkulun organisaatioiden tietoa, mutta suurin kulttuurimuutos liittyi ilmailun CRM-käytäntöjen yhteensovittamiseen merenkulun toimintaympäristöön.

Projektin tuloksena oli työmenetelmä, joka on sellaisenaan käytössä Meripelastusseuran tietyillä asemilla. Menetelmän osia käytetään ympäri Suomen. Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyprojektin osana esimerkiksi tuotettiin nuottityökalu, jota käytetään elektronisessa reittisuunnittelussa pelastusveneen ohjailuryhmän työkuorman keventämiseksi.

Vertaileva tutkimus johtamisen työtapojen vaikutuksesta virheenhallintaan turvallisuuskriittisissä työympäristöissä, Vaasan yliopisto

Vertailin keväällä 2020 valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessani johtamisen työtapojen vaikutusta virheenhallintaan kolmessa turvallisuuskriittisessä työympäristössä: pelastuslentotoiminnassa, erikoissairaanhoidossa ja meripelastuksessa. Tutkimus toteutettiin Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että virheenhallinnan optimointi vaatii hierarkkisen ja jaetun johtamisen työtapojen taitavaa vaihtelua. Johtajan vaativana tehtävänä on työtavan valinta muun muassa työryhmän kasvuvaiheen, vallitsevan tilanteen, työn kohteen ja johtajan omien valmiuksien perusteella. Jotta virheenhallinnassa voitaisiin onnistua mahdollisimman hyvin, kaikkia työntekijöitä pitäisi kouluttaa työryhmätyöskentelyn ja virheenhallinnan käytännöissä teknisten taitojen lisäksi. Tässä onnistuminen vaatii taloudellisia resursseja ja myös organisaation johdon sitoutumisen asiaan. Jokaisessa turvallisuuskriittisessä työympäristössä pitää pyrkiä lisäämään henkilökunnan keskinäistä luottamusta, vuorovaikutteisuutta ja arvostusta, jotta virheitä voidaan estää ja niiden haitallisia jälkiseurauksia vähentää. Johtaminen toteutuu aina yhteistyössä kaikkien työryhmän jäsenten kanssa. Siksi organisaation kehittyminen virheenhallinnassa vaatii sekä johtajien että alaisten samanaikaista oppimista.

Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003026985

MENEILLÄÄN OLEVAT SELVITYKSET

Ensihoitajien työsuojelu vesialueen tehtävissä,

TTL Työturvallisuuspäällikön kurssi / Pohjanmaan pelastuslaitos

Ensihoito on erikoissairaanhoidon osa, jossa etulinjan työtä tehdään sairaalaympäristön lisäksi alati vaihtuvissa olosuhteissa. Ensihoidon tehtäviä tehdään luonnollisesti myös meri- ja järvialueilla. Vesialueen tehtävissä työntekijöihin kohdistuu erityisiä haitta- ja vaaratekijöitä, jotka pitää pystyä ottamaan ennalta huomioon alan organisaatioiden riskinarvioissa.

Osallistun vuonna 2020 Työterveyslaitoksen 78. Työsuojelupäällikön kurssille. Teen kurssin toteutukseen liittyen kehittämistyön Pohjanmaan pelastuslaitokselle aiheesta Ensihoitajien työsuojelu vesialueen tehtävissä. Kehitystyö valmistuu syksyllä 2020.

Ohjaamotyöskentelyn simulaatiokoulutuksen kehittäminen,

Suomen Meripelastusseura

Nopeiden pelastus- ja partioveneiden ohjailuryhmien tehostaminen on mahdollista käyttämällä tarkoitukseen soveltuvia simulaatioympäristöjä. Laivaluokan simulaattoreita on käytetty merenkulun opetuksessa pitkään, mutta pienempien veneiden ohjailuryhmien koulutukseen soveltuvia ympäristöjä on vähemmän. Kehitän Suomen Meripelastusseuran toimeksiannosta simulaatioympäristöä, jossa voidaan kehittää sekä simulaatiokoulutusta että työmenetelmiä. Tavoitteena on, että työn tuloksena syntyy laadukas simulaatioympäristö, joka voidaan aikanaan kopioida myös muille paikkakunnille. Mallisimulaattoria rakennetaan Vaasaan.

Simulaattoriprojektin käytännön työvaihe alkoi vuonna 2019.

Nopeiden pelastusveneiden ohjaamotyöskentely: koulutusmateriaali ja työmenetelmän päivitys, Suomen Meripelastusseura

Suomen Meripelastusseura päivittää ohjaamotyöskentelyn vakiomenettelyjen ohjeet. Tällä päivityksellä korvataan vuonna 2013 julkaistu materiaali. Tuotan Meripelastusseuralle menetelmän uuden version dokumentaation ja koulutusmateriaalia. Työ valmistuu kesällä 2020.