Turvallisuuden ja työmenetelmien kehittäminen

Teen tilauksesta selvityksiä ja tuotan tietoa eri organisaatioille. Suosin muun muassa benchmarkingia riittävän tilannekuvan muodostamisessa ennen käytännön sovellusten kehittämistä. Käytän tiedon tuottamisessa käsiteltävään aiheeseen parhaiten soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Olen erityisen kiinnostunut turvallisuuskriittisten organisaatioiden toiminnan kehittämisestä. Jos organisaationne tarvitsee luotettavan yhteistyökumppanin, ole yhteydessä!

MENEILLÄÄN OLEVAT TYÖT

Väitöstutkimus työkuorman hallinnasta nopeissa työveneissä, Vaasan yliopisto

VYLOGO.png

Valmistelen väitöskirjaa Vaasan yliopiston yhteiskuntatieteellisessa tohtoriohjelmassa. Tutkimuksen työotsikko on Työkuorman hallinta nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyssä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa, jonka avulla nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyssä syntyvää työkuormaa voidaan hallita eri merenkulun organisaatioissa. Samalla lisätään toiminnan turvallisuutta. Tutkimuksen viitekehys perustuu Human Factor –näkökulmaan.

 

Ohjaamotyöskentelyssä koettu haitallisen korkea tai matala työkuorma syntyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta merenkulun organisaatioiden eri tasoilla. Jotta etulinjan työtä voidaan tehokkaasti tukea, keskeiset syy–seuraus –suhteet on tunnistettava tutkimustiedon avulla. 

Tutkimusta tukevat:

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto (2021)

Rannikko– ja sisävesiliikenteen säätiö (2021)

Gustaf B. Thordéns Stipendiestiftelse (2021)

Ohjaamotyöskentelyn valtakunnallisten kurssien ja simulaatiokouluttamisen kehittäminen, Suomen Meripelastusseura

cockpit.jpg
logouusi.jpg

Nopeiden pelastus- ja partioveneiden ohjailuryhmien tehostaminen on mahdollista käyttämällä tarkoitukseen soveltuvia simulaatioympäristöjä. Laivaluokan simulaattoreita on käytetty merenkulun opetuksessa pitkään, mutta pienempien veneiden ohjailuryhmien koulutukseen soveltuvia ympäristöjä on vähemmän. Kehitän Suomen Meripelastusseuran toimeksiannosta simulaatioympäristöä, jossa voidaan kehittää sekä simulaatiokoulutusta että työmenetelmiä. Tavoitteena on, että työn tuloksena syntyy laadukas simulaatioympäristö, joka voidaan aikanaan kopioida myös muille paikkakunnille. Mallisimulaattoria rakennetaan Vaasaan yhteistyössä Meripelastusseuran Vaasan aseman vapaaehtoisten meripelastajien kanssa.

Simulaattoriprojektin käytännön työvaihe alkoi vuonna 2019. Vuonna 2021 aloitettiin valtakunnalliset ohjaamotyöskentelykoulutukset simulaattoriympäristössä.

Suomen Meripelastusseura nimesi Meripelastusseuran ohjaamosimulaattorin kehittämisen ja rakentamisen Vuoden turvallisuusteoksi 2020. Lisätietoa muun muassa YLE:n uutisesta https://yle.fi/uutiset/3-11876079. YLE kertoi simulaattorin käyttöönotosta myös uutisessaan https://yle.fi/uutiset/3-11765747

Toimin Suomen Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyn pääkouluttajana (2020–).

VALMISTUNEET TYÖT

Nopeiden hytillisten pelastusveneiden ohjaamotyöskentely, Suomen Meripelastusseura

wr_ylakulma.jpg

Nopeiden pelastus- ja partioveneiden miehistöt ovat suuren haasteen edessä. Merenkulun organisaatioiden toimintakulttuuri, työmenetelmät ja laite-ergonomia eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin alusten suorituskyky. Inhimillisten voimavarojen, teknisten resurssien ja tiedon optimaalinen hyödyntäminen vaatii uutta tietoa, paljon kokemusta ja jatkuvan halun kehittää työtapoja.

 

Merenkulku nojaa vahvasti perinteisiin ja työskentelykulttuurin muuttaminen vaatii paljon työtä. Kulttuuri kehittyy kuitenkin askel kerrallaan muuttamalla konkreettisia työtapoja tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi. Johdin vuosina 2008–2013 Suomen Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyprojektia, jonka tarkoituksena oli luoda työmenetelmä nopeisiin hytillisiin pelastusveneisiin. Kehitystyön apuna käytettiin useiden keskeisten merenkulun organisaatioiden tietoa, mutta suurin kulttuurimuutos liittyi ilmailun CRM-käytäntöjen yhteensovittamiseen merenkulun toimintaympäristöön.

Projektin tuloksena oli työmenetelmä, joka on sellaisenaan käytössä Meripelastusseuran tietyillä asemilla. Menetelmän osia käytetään ympäri Suomen. Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyprojektin osana esimerkiksi tuotettiin nuottityökalu, jota käytetään elektronisessa reittisuunnittelussa pelastusveneen ohjailuryhmän työkuorman keventämiseksi.

kansi.jpg

Vuonna 2020 kirjoitin Suomen Meripelastusseuran päivitetyn ohjaamotyöskentelyohjeen, joka julkaistiin marraskuussa (Meripelastusseuran ohjaamotyöskentely 2020). Uudistetussa työohjeessa käsitellään seikkaperäisesti nopeiden pelastusveneiden ohjaamotyöskentelyn haasteita ja ratkaisuja. Linkki julkaisuun. Menetelmän päivitetty versiota koulutetaan Suomen Meripelastusseuran valtakunnallisilla kursseilla.

Vertaileva tutkimus johtamisen työtapojen vaikutuksesta virheenhallintaan turvallisuuskriittisissä työympäristöissä, Vaasan yliopisto

raja.jpg

Vertailin keväällä 2020 valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessani johtamisen työtapojen vaikutusta virheenhallintaan kolmessa turvallisuuskriittisessä työympäristössä: pelastuslentotoiminnassa, erikoissairaanhoidossa ja meripelastuksessa. Tutkimus toteutettiin Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että virheenhallinnan optimointi vaatii hierarkkisen ja jaetun johtamisen työtapojen taitavaa vaihtelua. Johtajan vaativana tehtävänä on työtavan valinta muun muassa työryhmän kasvuvaiheen, vallitsevan tilanteen, työn kohteen ja johtajan omien valmiuksien perusteella. Jotta virheenhallinnassa voitaisiin onnistua mahdollisimman hyvin, kaikkia työntekijöitä pitäisi kouluttaa työryhmätyöskentelyn ja virheenhallinnan käytännöissä teknisten taitojen lisäksi. Tässä onnistuminen vaatii taloudellisia resursseja ja myös organisaation johdon sitoutumisen asiaan. Jokaisessa turvallisuuskriittisessä työympäristössä pitää pyrkiä lisäämään henkilökunnan keskinäistä luottamusta, vuorovaikutteisuutta ja arvostusta, jotta virheitä voidaan estää ja niiden haitallisia jälkiseurauksia vähentää. Johtaminen toteutuu aina yhteistyössä kaikkien työryhmän jäsenten kanssa. Siksi organisaation kehittyminen virheenhallinnassa vaatii sekä johtajien että alaisten samanaikaista oppimista.

Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003026985

Ensihoitajien työsuojelu vesialueen tehtävissä,

Pohjanmaan pelastuslaitos / Työterveyslaitos 78. TSPK Työsuojelupäällikön kurssi

ambulanssi.jpg

Ensihoidon työtä tehdään sairaalaympäristön ulkopuolella usein vaativissa turvallisuuskriittisissä olosuhteissa. Vesialueen tehtävissä työntekijöihin kohdistuu erityisiä haitta- ja vaaratekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon organisaatioiden riskinarvioissa. Toteutin vuonna 2020 Pohjanmaan pelastuslaitokselle kattavan riskien arvioinnin ensihoitajien työstä vesialueen tehtävissä. Selvitys liittyi Työterveyslaitoksen 78. TSPK Työsuojelupäällikön kurssikokonaisuuteen.

Ensihoidon tehtävissä korostuu pelastusalan organisaatioiden yhteistyö. Tehtävä- ja tilannekohtaiset työryhmät ovat erittäin moniammatillisia. Kaikkien vesialueen ensihoitotehtäviin osallistuvien organisaatioiden turvallisuuskulttuurit muodostavat yhdessä perustan ensihoitajien työsuojelulle. Turvallisuuskulttuuriin vaikuttavat muun muassa johdon strategiset linjaukset ja esimerkki, toiminnan arvot, henkilöstön asenteet ja esimerkiksi suhtautuminen virheistä oppimiseen.

 

Työvaiheisiin ja työvälineiden käyttöön liittyvä tekninen osaaminen, hyvät ei-tekniset taidot ja riittävä työntekijöiden perehdyttäminen ovat edellytyksiä vesialueella tehtävän työn turvallisuudelle. Jokaisen työntekijän on lisäksi hallittava henkilönsuojainten käyttö, toimintatavat hätätilanteissa, turvallinen vesikulkuneuvoissa toimiminen sekä yhteistoimintaorganisaatioiden työtavat. Henkilönsuojainten saatavuudessa ei saa olla puutteita ja työntekijöiden varustautuminen on suunniteltava ottaen huomioon vakavimmatkin vaaratilanteet.