Turvallisuuden ja työmenetelmien kehittäminen

Teen tilauksesta selvityksiä ja tuotan tietoa eri organisaatioille. Erikoistun paraikaa väitöskirjatutkijana inhimillisten tekijöiden ennakoivaan hallintaan vaativissa toimintaympäristöissä. Käytän tiedon tuottamisessa käsiteltävään aiheeseen parhaiten soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Olen erityisen kiinnostunut turvallisuuskriittisten organisaatioiden toiminnan kehittämisestä. Jos organisaationne tarvitsee luotettavan yhteistyökumppanin, ole yhteydessä!

MENEILLÄÄN OLEVAT TYÖT

Väitöstutkimus työkuorman hallinnasta nopeissa työveneissä, Vaasan yliopisto

VYLOGO.png

Kirjoitan väitöskirjaa Vaasan yliopiston yhteiskuntatieteellisessa tohtoriohjelmassa. Tutkimuksen otsikko on Työkuorman hallinta nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyssä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa, jonka avulla nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyssä syntyvää työkuormaa voidaan hallita tehokkaammin turvallisuuden ja operaatiotehokkuuden lisäämiseksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu ajankohtaiseen turvallisuustutkimuksen paradigman muutokseen (Safety I–II) sekä inhimillisten tekijöiden hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Safety II –toimeenpanosta on hyvin rajallisesti tutkimusta, myös kansainvälisesti. Suomessa Safety II –ajattelua on sovellettu käyttämällä niin kutsuttua HF Tool –mallia, jonka toimivuudesta turvallisuuden kehittämisessä on saatu näyttöä useilla turvallisuuskriittisillä aloilla (Teperi et. al. 2018; Teperi 2012.) . Tutkimuksen tuloksista tullaan hyötymään myös muissa turvallisuuskriittisissä toimintaympäristöissä.

Kiitän seuraavia säätiöitä tutkimuksen tukemisesta:

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto (2022–2023)

Otto A. Malmin Lahjoitusrahasto (2022)

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto (2021–2022)

Rannikko– ja sisävesiliikenteen säätiö (2022)

Gustaf B. Thordéns Stipendiestiftelse (2021)

Ohjaamotyöskentelyn kehittäminen ja kouluttaminen, Suomen Meripelastusseura

cockpit.jpg
logouusi.jpg

Nopeiden pelastus- ja partioveneiden ohjaamotyöskentelyn turvallisuuden ja tehokkuuden lisääminen on tärkeää pelastustoiminnan onnistumiseksi. Olen toiminut johtavana asiantuntijana jo pitkään tässä projektissa. Nykyään Meripelastusseura opettaa uudessa simulaatioympäristössä yhtenäisiä toimintatapoja ja kehittää inhimillisten tekijöiden hallintaa organisaation eri tasoilla. Ensimmäinen ohjaamotyöskentelysimulaattori rakennettiin yhteistyössä Meripelastusseuran Vaasan aseman vapaaehtoisten meripelastajien kanssa.

Toimin Suomen Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyn pääkouluttajana (2020–).

Suomen Meripelastusseura nimesi Meripelastusseuran ohjaamosimulaattorin kehittämisen ja rakentamisen Vuoden turvallisuusteoksi 2020. Lisätietoa muun muassa YLE:n uutisesta https://yle.fi/uutiset/3-11876079. YLE kertoi simulaattorin käyttöönotosta myös uutisessaan https://yle.fi/uutiset/3-11765747

Kurssikuva_linked.jpg

Simulaattoriprojektin käytännön työvaihe alkoi vuonna 2019. Vuonna 2021 aloitettiin valtakunnalliset ohjaamotyöskentelykoulutukset simulaatioympäristössä. Keväällä 2022 kolmipäiväisiä kursseja on järjestetty jo toistakymmentä.

Meripelastusseuran OT–simulaattorin kehittämistä ja ohjaamotyöskentelykoulutusten kehittämistä on tukenut Weisell–säätiö (2020–2021).

VALMISTUNEET TYÖT

Nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentely –kehittämisseminaari 2022, Vaasan yliopisto ja Suomen Meripelastusseura

seminaari.jpg

Järjestin huhtikuussa 2022 Vaasan yliopiston ja Suomen Meripelastusseuran kaksipäiväisen seminaarin, jossa kehitettiin merenkulun turvallisuutta. Nopeilla työveneillä toimitaan Suomessa yhdellä maailman vaativimmista vesialueista. Inhimillisten tekijöiden systeemisen ja ennakoivan hallinnan avulla toimintaa voidaan kehittää turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Kaksipäiväiseen seminaariin osallistuvat muun muassa Rajavartiolaitos, Merivoimat, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Finnpilot. Seminaarissa kuultiin Vaasan yliopiston asiantuntijoiden lisäksi hienoa kattausta vierailevia esiintyjiä Työterveyslaitokselta, Onnettomuustutkintakeskuksesta, Finnairilta, Fintraffic Lennonvarmistuksesta ja Jyväskylän yliopistosta.

Nopeiden pelastusveneiden ohjaamotyöskentely, Suomen Meripelastusseura

wr_ylakulma.jpg

Nopeiden pelastus- ja partioveneiden miehistöt ovat suuren haasteen edessä. Merenkulun organisaatioiden toimintakulttuuri, työmenetelmät ja laite-ergonomia eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin alusten suorituskyky. Inhimillisten voimavarojen, teknisten resurssien ja tiedon optimaalinen hyödyntäminen vaatii uutta tietoa, paljon kokemusta ja jatkuvan halun kehittää työtapoja.

 

Merenkulku nojaa vahvasti perinteisiin ja työskentelykulttuurin muuttaminen vaatii paljon työtä. Kulttuuri kehittyy kuitenkin askel kerrallaan muuttamalla konkreettisia työtapoja tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi. Johdin vuosina 2008–2013 Suomen Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyprojektia, jonka tarkoituksena oli luoda työmenetelmä nopeisiin hytillisiin pelastusveneisiin. Kehitystyön apuna käytettiin useiden keskeisten merenkulun organisaatioiden tietoa, mutta suurin kulttuurimuutos liittyi ilmailun CRM-käytäntöjen yhteensovittamiseen merenkulun toimintaympäristöön.

Meripelastusseuran ohjaamotyöskentelyprojektin osana esimerkiksi tuotettiin nuottityökalu, jota käytetään elektronisessa reittisuunnittelussa pelastusveneen ohjailuryhmän työkuorman keventämiseksi. Vuonna 2020 uusitun työmenetelmän käyttöönoton piirissä on nyt 15 Meripelastusseuran asemaa.

kansi.jpg

Vuonna 2020 kirjoitin Suomen Meripelastusseuran päivitetyn ohjaamotyöskentelyohjeen, joka julkaistiin marraskuussa (Meripelastusseuran ohjaamotyöskentely 2020). Uudistetussa työohjeessa käsitellään seikkaperäisesti nopeiden pelastusveneiden ohjaamotyöskentelyn haasteita ja ratkaisuja. Linkki julkaisuun. Menetelmän päivitetty versiota koulutetaan Suomen Meripelastusseuran valtakunnallisilla kursseilla.

Vertaileva tutkimus johtamisen työtapojen vaikutuksesta virheenhallintaan turvallisuuskriittisissä työympäristöissä, Vaasan yliopisto

raja.jpg

Vertailin keväällä 2020 valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessani johtamisen työtapojen vaikutusta virheenhallintaan kolmessa turvallisuuskriittisessä työympäristössä: pelastuslentotoiminnassa, erikoissairaanhoidossa ja meripelastuksessa. Tutkimus toteutettiin Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että virheenhallinnan optimointi vaatii hierarkkisen ja jaetun johtamisen työtapojen taitavaa vaihtelua. Johtajan vaativana tehtävänä on työtavan valinta muun muassa työryhmän kasvuvaiheen, vallitsevan tilanteen, työn kohteen ja johtajan omien valmiuksien perusteella. Jotta virheenhallinnassa voitaisiin onnistua mahdollisimman hyvin, kaikkia työntekijöitä pitäisi kouluttaa työryhmätyöskentelyn ja virheenhallinnan käytännöissä teknisten taitojen lisäksi. Tässä onnistuminen vaatii taloudellisia resursseja ja myös organisaation johdon sitoutumisen asiaan. Jokaisessa turvallisuuskriittisessä työympäristössä pitää pyrkiä lisäämään henkilökunnan keskinäistä luottamusta, vuorovaikutteisuutta ja arvostusta, jotta virheitä voidaan estää ja niiden haitallisia jälkiseurauksia vähentää. Johtaminen toteutuu aina yhteistyössä kaikkien työryhmän jäsenten kanssa. Siksi organisaation kehittyminen virheenhallinnassa vaatii sekä johtajien että alaisten samanaikaista oppimista.

Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003026985

Ensihoitajien työsuojelu vesialueen tehtävissä,

Pohjanmaan pelastuslaitos / Työterveyslaitos 78. TSPK Työsuojelupäällikön kurssi

ambulanssi.jpg

Ensihoidon työtä tehdään sairaalaympäristön ulkopuolella usein vaativissa turvallisuuskriittisissä olosuhteissa. Vesialueen tehtävissä työntekijöihin kohdistuu erityisiä haitta- ja vaaratekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon organisaatioiden riskinarvioissa. Toteutin vuonna 2020 Pohjanmaan pelastuslaitokselle kattavan riskien arvioinnin ensihoitajien työstä vesialueen tehtävissä. Selvitys liittyi Työterveyslaitoksen 78. TSPK Työsuojelupäällikön kurssikokonaisuuteen.

Ensihoidon tehtävissä korostuu pelastusalan organisaatioiden yhteistyö. Tehtävä- ja tilannekohtaiset työryhmät ovat erittäin moniammatillisia. Kaikkien vesialueen ensihoitotehtäviin osallistuvien organisaatioiden turvallisuuskulttuurit muodostavat yhdessä perustan ensihoitajien työsuojelulle. Turvallisuuskulttuuriin vaikuttavat muun muassa johdon strategiset linjaukset ja esimerkki, toiminnan arvot, henkilöstön asenteet ja esimerkiksi suhtautuminen virheistä oppimiseen.

 

Työvaiheisiin ja työvälineiden käyttöön liittyvä tekninen osaaminen, hyvät ei-tekniset taidot ja riittävä työntekijöiden perehdyttäminen ovat edellytyksiä vesialueella tehtävän työn turvallisuudelle. Jokaisen työntekijän on lisäksi hallittava henkilönsuojainten käyttö, toimintatavat hätätilanteissa, turvallinen vesikulkuneuvoissa toimiminen sekä yhteistoimintaorganisaatioiden työtavat. Henkilönsuojainten saatavuudessa ei saa olla puutteita ja työntekijöiden varustautuminen on suunniteltava ottaen huomioon vakavimmatkin vaaratilanteet.